3,2,1 JUHLIKAA

Viimeinkin pääsin päivittelemään ^^

Keskiviikko - 3
Koulun koneella hillumista oli kaksi ensimmäistä tuntia, jonka jälkeen kaikki (koko luokka) luuli, että tulossa on kidutusta kun oman luokanopettajamme (sitä ei voi sanoin kuvata, mutta ehkä esimerkki kertoo: Aloitimme matikan laskemisen ekana koulupäivänä heti todistustenkeräämisen jälkeen ja viimeisenä päivänä tarkistelimme matikan tehtäviä ennen kun hän suostui todistukset antamaan! Tämä siis viime vuonna) oli tulossa pitämään kaikki seuraavat 4 tuntia, koska muut opettajat olivat jossain mäessä. Ylläripylläri, emme kuitenkaan edes joutuneet avaamaan matikankirjoja (tosin, ei niitä kenelläkään ollut, varmistus xD) vaan saimme jutella 9. lk luokkaretkestä, siihen tarvittavista toimenpiteistä sekä kohteesta. Kaiken tämän jälkeen tämä samainen luokanvalvojamme antoi kolmelle luokkalaisellemme rahaa (paljon!!) ja käski mennä hakemaan kaikille jätskit, karkkia ja mehua. Voitte vain kuvitella luokkamme ällistyneisyyttä. Loput tunnit menivätkin youtubea selaillen ja 7. luokkien animaatioita katsellen samalla kun söimme jätskiä, popsimme karkkeja ja joimme mehua. Päivä menikin siis loppujenlopuksi mukavasti ja saimme kaverini kanssa vielä kyydin kotiinkin. Älkää kysykö, miksi en kirjoitellut silloin tänne, en muista enää xd

Torstai - 2

Vettä taivaalta

Tässä oli kyllä taas niin turha päivä koulussa kuin voi turha olla. Koko päivän seurasimme (enemmän tai vähemmän. Oikeastaan ei yhtään..) vain nurmikolla 9.lk pesispelejä ja lopuksi nuo pelasivat opeja vastaan. En ole yhtään tietoinen tuloksista, koska napostelin karkkia, juttelin sekä luin vain siellä nurmikolla. Ja yhtäkään minuuttia aikaisemmin ei meitä päästetty edes, vaikka äitini tuli henkilökohtaisesti pyytämään, että voisin lähteä hieman aikaisemmin. Meidän piti nimittäin mennä shoppailemaan. Huoh. Äitini kanssa se on kidutusta. Menetän aina lopulta hermoni. Nyt kävimme kaikki kaupat läpi eikä minulle oikein tahtonut löytyä juhla-asua päättäjäisiin. Boleron löysimme ja sukkahousut ostettiin. That's it. Tähän kuitenkin meni niin kauan, että en enää kotiin tullessani ehtinyt/jaksanut kirjoitella mitään, vaikka näin olinkin päättänyt.

Perjantai - 1
Ensimmäiset tunnit koulussa olikin kuvisluokan siivoamista, jonka jälkeen käppäilimme homekoulumme pihalle, missä söimme sämpylää, omenaa yms. Kyllä te tiedätte. Tämän jälkeen piti vielä potkia ysit mäkeen ja teimme oikein hienon kunniakujan. Siinä lähtivät ysit. Bye, bye. Me kasit jouduimme kuitenkin vielä seiskojen kanssa raahautua pelamaan omia pesispelejämme. Ja minäkin jouduin yllättäen luokkamme pesisjoukkueeseen kun yksi tytsy oli poissa. Vaihdoin kaverini kanssa kenkiä (eikun minä juoksen korkkareissa xD) ja eikun mukaan. Pelimme oli mahtavaa finaaliin asti, jolloin yhtäkkiä alkoi tökkimään ja pahasti. Ainakin ensimmäisessä erässä. Asiaa ei yhään myöskään tuomari, joka ei koskaan voinut olla oikeilla hetkillä tarkkana... (tämän takia meni 2kpl selviä paloja toiselta joukkueelta). Toisessa erässä saimme paremmin pidettyä pintamme, mutta se ei enää auttanut kun tasapeli tuli. Ja koska toinen luokka oli ensimmäisessä erässä voittanut niin nnuo huiputtajat saivat 1. sijan... Mutta olimme me sentään toisia ^^

Päättäriasu

Koulun jälkeen menin vielä itsekseni etsimään yläosaa asuuni, johon olin päättänyt yhdistää vanhan hameeni. Tällä kertaa etsintä tuotti tulosta ja löysin kivan värisen tuubitopin Vero modasta. Kaksi kärpästä siinä meni yhdellä iskulla, koska minun oli jo kauan sellainen pitänyt ostaa. Iskä tarjosi meille vielä sapuskat ravintolasta, jonka jälkeen pääsimme hyvillä mielin kotiin. Nukkumaan meneminen kuitenkin minun tapauksessani hieman viivästyi, koska juutuin lukemaan Varjojen maa- kirjaa. Ah, kun se sarja (kuolemattomat) on hyvä. En millään jaksaisi odottaa paria kuukautta seuraavan kirjasen ilmestymiseen.

Lauantai - 0
Siis tänään lähdin kirkkoon ihanassa säässä (huomatkaa ironia), 6½h nukkuneena, hakemaan sitä todistustani. En nyt jaksaisi kirjoittaa mitään pienestä juhlasta, mutta todistuksesta ajattelin hieman näin kirjoitella lisää. Sain myös siitä metsävisasta 50e stipendin kun tulin 3. Olen tyytyväinen kun siitäkin kaatosateessa rämpimisestä sai viimeinkin jotain konkreettisempaa palkintoa kuni sateenvarjon tai muistitikun... Tässä kuitenkin todistusta:
Käytös: 9 Keskiarvo: 9,625
10 kappaletta kymppejä jotka ovat: äidinkieli, ranska, biologia, maantieto, terveystieto, kemia, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi sekä Piirrustus & Maalaus eli PIMA
6 kappaletta ysejä: ruotsi, enkku, matikka, fysiikka, liikunta sekä Tietotekniikan erityisosaaminen.

Luulisi, että olisin tyytyväinen todistukseeni, mutta oikeastaan minua kovasti harmistuttaa tuon tietotekniikan, fysiikan sekä käytöksen numeron laskeminen. Varsinkin fysiikka, koska mielestäni olisin tosiaan ansainnut siitä 10, sillä olen järjettömästi hommia tehnyt sen eteen. Ollut hyvin aktiivinen tunnilla, kuunnellut tarkasti, saanut 9½ ja 10- kokeista sekä 10 työskentelyn arvioinnista. Mikä siis mättää? xD Enkku sen sijaan on kiva kun se nousi viimeinkin sieltä kasista. Tätä olen yrittänyt aina siitä asti kun seiskan jouluna sain sellaisen numeron torkkaani.

Hyvää tuultani vain pilaa bestikseni käytös. (ja hänkin varmaan lukee tämän jossain vaiheessa) Hän ei vaikuta koskaan pystyvän olemaan onnellinen saamistani numeroista vaan vertailee jatkuvasti omia numeroitaan minun numeroihini ja maseentuu usein huomatessaan saaneensa alemmat. Nytkin kun mainitsin tästä fysiikasta niin hirvittävä rageeminen, kuinka minun pitäisi olla supertyytyväinen todistukseeni. Ja olenhan minä tyytyväinen, mutta kun jotekin tuo fysiikka silti varmaan saa harmittaa????? Ihmisten pitäisi tajuta, että jokaisen pitäisi kilpailla eniten itsensä kanssa. Jokainen on eri asioissa hyvä. Minä nyt satun vain omaamaan hyvän kuulomuistin. Joku muu saisi olla pettynyt jos 3 numeroa on vaikka laskenut 8:sta 7:aan, mutta minä en saa sitten olla jos 10:stä 9:siin? Ystäväni on taas paras musiikissa, luotettavuudessa sekä eläimien kanssa toimiessaan. Jokainen on hyvä jossain. Jotkin numerot sitä eivät määritä. Minä tiedän omat vahvuuteni ja olen varma, että olisin pystynyt parempiinkin tuloksiin, joka taas tuottaa hieman pettyneen olon. Itseään ei kuitenkaan voi vertailla muihin. Vain itseensä. Mielestäni on yhtä mahtavaa jos joku henkilö on tehnyt kovasti töitä ja saanut korotettua keskiarvoaan puolella numerolla ylöspäin, oli se sitten 5,5:sta 6:seen tai 9:stä 9,5:teen. Kunhan itse tietää, että on tehnyt parhaansa.

Vielä olisi tänäänkin kuitenkin yhdet juhlat tulossa kun pikkuserkkuni on kutsunut perheemme ylioppilasjuhliinsa. Siksi vieläkin hillun täällä juhlavaatteissani. Tunnin päästä minun täytyykin lähteä jo. En kuitenkaan kirjoittelekaan enempää kun tämä on nytkin jo romaani.

Mahtavaa kesälomanaloitusta kaikille!

vanhaaaaa, mutta oli pakko laittaa uudestaan kun tää on niin tätä <3