Ajolupa!!

Tätä kuunnellessa rennoissa fiiliksissä ^^

Eilen siis oli tämä tärkeä päivä, jolloin viimeinkin sain luvan päristellä ufollani (Tulee skootterini rekkarista UF, josta heti mulle tulee mieleen UFO xD) ja päästyäni kotiin olenkin hyvin täyttänyt velvollisuuteni. Tänäänkin on muutama tunti tainnut vierähtää sen kyydissä ^^' Tämä on siis syy, miksi en ole kovinkaan paljoa koneella heilunut. Viime päivät ovat myös menneet jälleen kirjoja lukiessa kun näköjään joku kumman innostus on iskenyt päälle. Mansikoita on muutama myyty, mutta muuten on ollut aika vapaata.

Eipä minulla oikeastaan kerrankaan ole muuta kerrottavaa kun en jaksa aloittaa omien aivojeni selailemista ja miettiä kunnolla tapahtumia. Lisäksi kaikki kirjoitusvoimani menevät tuohon riparipostaukseen, jossa onkin sitten kaikki päivät ja yksi päivä vastaa tavallista postauspituuttani... Klunk. On muuten mahtavaa, että teitä lukijoita on jo noin paljon <3 Nauttikaa viikonlopusta!

PS: Päätin aloittaa jälleen tämän hyvää&huonoa päivässä perinteen:
+Kiva sää
+Ufolla huristelua
+Vapaata koko viikonloppu
+Kivaa musaa
-Ei syötävää
-Pitäisi siivota

Juhannusss

Kaikki on tainnut tähän mennessä kirjoittaa jo blogeissaan, miten juhannus on heillä mennyt, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö niin ;)

Perjantaina oli aivan maailman mahtavin sää ainakin täällä meillä päin niinkuin taisi olla koko Suomessa? Aurinko paistoi ja mittarissa oli asteita rapiat 20. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa kerroin, lähdimme perheen kanssa mökille. Ei se kyllä kovin kaukana ole kun matkaa taitaa kertyä autolla suunnilleen 10-15km? En tiedä. Ö.ö Muutama koira otettiin mukaan ja vietettiin mukava päivä uiden, grillaten sekä minun tapauksessa kirjaa lukien. Oikein perinteinen juhannusaaton päivä eikö niin? :) Vesi oli sentään edes jonkun lämpöistä (19-20astetta), että siihen uskalsi ihan mennäkin. Bikinit oli kokeilussa ja olin positiivisesti yllättynyt kun yläosa ei minnekään livahtanut pahimmissakaan hypyissä ^^ 

Grillailtiin siinä siis makkaroita, maissintähkiä, kanansiipiä, sipuleita ja kaikkea muuta roinaa ;) Itse olen varsin mieltynyt varsinkin maissiin voin kera. Entä te? Mikäs on paras grillisapuska?

Juuh, antakaa anteeksi surkea kuva, oli hieman kiire syödä kuvauskohde xD

Myöhäiseksi meni perjantain nukkumaanmeno aika kun kotiin ei viitsinyt tulla kovin aikaisin ja sittenkin vielä leffoja tuli katseltua xD Onneksi lauantaina sain olla rauhassa kotona viettämässä juhannuspäivää. Kokon katseleminen ei ole oikein koskaan kuulunut perinteisiimme eikä siis sellaista nytkään ollut. Vähän harmitti kun iltapäivällä alkoi satamaan, mutta sain ainakin useamman kirjan luettua. Vaikka tykkäsinkin paljon J.S.Meresmaan kirjoittamasta Mifongin perintö- kirjasta niin sanoisin silti, että Surunsyöjät (Veera Laitinen) oli parempi tällaiselle ihmiselle, joka tykkää mm. Twilightin tyylisistä kirjoista. Se nimittäin oli melko samanhenkinen. Olin kuitenkin oikein iloisesti yllättynyt kun löysin nämä kaksi suomalaisen kirjailijan romaania, koska yleisesti olen pitänyt kotimaista kirjallisuuttamme pohjamutana. Ehkä nyt nousee hieman kiinnostus siihenkin ^^ Tänään luin vielä Veronica Rossin Paljaan taivaan alla. Se oli hyvä. Todella hyvä. Olen kovinkin onnellinen kun siihen tulee vielä jatkoa. Tämä kirja sattui olemaan jälleen tätä minun popparikseni noussutta scifi-kirjallisuutta. Vertaisin sitä varmaan Tarkoitettu-kirjaan ja siitä etenevään kirjasarjaan. Paljon oli samanlaista juttua huomattavissa jos kunnolla katsoi tekstin läpi sanomaa. Argh, meinaan jälleen selittää aivan liikaa kirjoista D: Yritin välttää tätä, mutta tähän se silti aina näyttää menevän. Kirjoista minulla vain riittää älyttömästi juttua. 

Siinä muutaman päivän lukemiset, joita kyllä suosittelen kaikille! :)

Vielä yksi mökiltä :)

Sunnuntai menikin sitten ehkä hieman tylsemmissä merkeissä. Tai ainakin yleisen kannan mukaan. Olin nimittäin töissä. Mansikkaa meni kyllä ihan mukavasti varsinkin ensimmäisinä tunteina siitä 10:stä 15:sta. Viimeiset tunnit olikin hiljaisempaa, mutta ei siinä kuitenkaan ihan täysin tylsistynyt. On se ihan kivaa se myyminen, mutta jalkojen särky päivän jälkeen... Dislike. Samaisena päivänä oli vielä isäni synttärit kun tämä täytti 43 vuotta. Heh. Vanha ikäloppu. No ei oikeasti. Viisikymppinenkin on oikeastaan vielä aika nuori. Ihmiset elävät nykyisin sen verran pidempään. Iskäni kun ei oikein tykkää juhlistaa koskaan paljoa juhlapäivää niin emme kutsuneet ketään ja äiti vain teki pikkuriikkisen mansikkatortun perheen syötäväksi. Oli se kyllä ihan mahtavan makuista. En ymmärrä vain, miksi en siitä kuvaa ottanut. Mur. 

Ja toinen myös ;)

Tämä päivä taas meni suurimmaksi osaksi kirjaa lukiessa ja raparperejä pilkkoessa sekä pakastamisessa. Pääsin sentään nyt istahtamaan koneelle ja kirjoittamaan tämän tekstin, mistä olen älyttömän tyytyväinen. Tuo rippileiri postaus on yhä kirjoitusvaiheessa. Katsotaan ehtiikö se valmistua ennen joulua ;) Ja suuri kiitos Mojurille hänen 5 TOP- listalleen pääsystä! *Kumartaa ja ojentaa sille keksin. Mukavaa myös kun tänne varmaankin sen myötä saapui kaksi uutta lukijaa, jotka toivotan lämpimästi tervetulleiksi tämän jälkeen lopettaen viimeinkin kirjoittamisen. 

Ja vielä viimeisiä fiilistelyjä!!!!!!11

Sitä, tätä ja tota

Mahtavaa kun nyt ehdin näitä postauksia oikeasti viimeinkin rustata ^^ Aim sou häpi!! Eilinen päivä taisi olla ensimmäinen kunnollinen kesälomapäiväni. xD

Maanantaista ei minulla paljon kerrottavaa ole kun kerran etsittiin koko päivä sitä muistikorttia ^^' Käytiin vielä käväisemässä uudestaan Merikarhussa ja tutkiskelemassa pihaa, jos se olisi sinne pudonnut. Olin aika turhautuneissa fiiliksissä. Ai niiin! Tulipas silloin jotain tehtyäkin! Ostin nimittäin aivan uutukaisen kypärän. Se on vähän tyttömäisempi kuin olisin halunut, mutta saatiin se halvalla ja se on hyvin passeli pikku päähäni. :)
Tuossa vieressä poseeraava olio on sitten esittämässä minua after party kun en sitä viitsinyt konfis-postaukseen viitsinyt tunkea. Ja nyt tämä tyhmä blogger ei anna minun kirjoittaa siihen kuvatekstiä, joten rustasin sen tähän xD

Tiistaina oli hieman jännempi päivä kun ensimmäisen ajotunnin vuoro osui kello yhteen. Pääsin huristelemaan siis ajoradalla ensin hidasajoa, jonka jälkeen sain jopa luvan pysähtymistreeneihin ja portteihin. Hidasajo nyt on tietenkin aivan älyttömän helppo kun ei siinä oikeasti tarvitse edes kovin hiljaa mennä kun sellainen reipas kävelyvauhti riittää. Pysähtyminenkin oli yllättävän helppoa. Siinä siis pitäisi pysähtyä 35km/h vauhdista 9m matkalla, mutta sellaisestahan pysähtyy varmaan siinä 3-4 metrissä jo xD 45:kin pystyin pysähtymään varmaan 5metrin matkalla ja vaikka takapyörä vähän lukkoon löikin niin nätisti pysyin viivojen sisällä kun automaattisesti tuli tuijoteltua suoraan eteenpäin. Porteista taas en oikein vieläkään tykkää, vaikka nekin toki ihan helppoja ovatkin. Siinä vaan jotenkin stressaan sitä 30:n vauhtia. Tarkoituksena on siis pujotella parin tötterön välistä. Meinaan vain jatkuvasti vilkuilla sitä nopeusmittaria, että pysyykö se nyt oikeassa nopeudessa ja viimeisellä kerralla kun tätäkin kokeilin niin piti vähän korjata ja lopussa vauhti olikin jo lähempänä 35... Mutta ei kai se niin paljoa haittaa xD Tulipa pitkä romaani. Ö.ö Mutta oikeastaan sinä päivänä ei paljoa muuta tapahtunut. Käytiin hakemassa pari tarraa mopoo, joista voi sitten tehdä siihen kylkiin vähän jtn kuvioitakin. Pinkkiä ja valkoista mustan lisäksi kypärän värejä noudattaen! Pitäisi vain ehtiä tehdä ne jossain välissä...

Kesääää!

Edellispäivän vietin melkeinpä kokonaan mansikoita myymässä. Ihan mukavaa hommaa se on ja onnistumisen tunne on mahtava kun saa myytyä asiakkaalle enemmän kuin tämän on aluksi ollut tarkoitus ostaa. Jalat olivat pävän päätteeksi hieman kipeät, mutta eipä se oikeastaan mitään haitannut. On tullut ainakin nyt löydettyä ehdoton makusuosikki. Polka <3 En oikeastaan ole ollut kovin innostunut mansikoiden syömisestä ennen kuin sitä maistoin. Ai että, kun se on makeaa! Hehkuttaisin sitä jokaiselle asiakkaalle jos vain voisin. Tämä kuitenkin olisi vähän huono homma kun Honeytä on silti vaikka kuinka paljon enemmän ja sitä pitäisi saada samalla myytyä. Ongelmallista ^^'

Eilinen eli siis torstai oli kyllä aika mukava päivä. Lähdimme jo aikaisin liikkeelle kun minulla oli klo 11 jälleen mopotunti ja tälläkertaa liikenteessä. En kuitenkaan ajanut kenenkään yli!! Kuumakaan ei oikeastaan siihen aikaan vielä ollut, vaikka muuten paistoikin aurinko. Oli siis todella mukavaa :) Tämän jälkeen jatkoimme matkaa Auraan, missä siis äitintätini asustelee nyt muuttonsa jälkeen. Vaikka rivari onkin väliaikainen majapaikka niin hänen asuntonsa on kyllä niin mukavassa paikassa ja takapihan nurmikko... <3 Makoilin siinä varmaankin muutaman tunnin! Mutta ei, en ruskettunut kun oli pitkät housut, jotka oli ollut pakko pitää mopotunnilla enkä ollut ajatellut pidemmälle. Toki niitä olisi voinut kääriä, mutta sitten olisi tullut ruma raita D: Ehkä tänään :D Olemme nimittäin seuraavaksi lähdössä viettämään juhannusaattoa mökille. Huomenna varmaan kuvasatoa ^^ Khiitos jos jaksoitte lukea turhaakin turhempaa tekstiä :)

Viikonloppu whit konfirmaatio

Kuvia isommaksi klikkaamalla!
Pääsinpä viimeinkin kirjoittelemaan. Lauantaina äidintätini tuli meille jo valmiiksi laittelemaan tukkaani papiljoteille seuraavaa päivää varten. Muutenkin koko päivä meni siinä valmistelun tuoksinassa kun kävimme juhlapaikalla laittelemassa kaitaliinoja ja kaikenlaista muuta tilpehööriä. Kyseinen päivä ei kuitenkaan ollut se, josta aioin kunnolla kirjoittaa. Se oli vain valmistelua sunnuntain konfirmaatiota varten.

Sää ei tietenkään voinut olla hyvä. Melkein jatkuvasti tuli vettä taivaalta. Silloin taisin aika monta kertaa kiittää luojaa siitä, että emme pitäneet kotona juhliani. Olisimme näet silloin ollut tosi pulassa. Sadetta lukuunottamatta kaikki meni kuitenkin aivan mahtavasti! Aamulla ei tullut yhtään kiire ja nukkuakin sain kohtuullisen pitkään. Tämä kaikki siitä mahtavasta syystä, että toimitus alkoi kirkossa vasta klo 13 ja paikalla piti olla klo 12. Ei siis mitään hoppua. Rauhallinen ja rento aamu.

Kirkkoon saavuin hieman aikaisessa ja sain vielä kuunnella vaellusriparilaisten veisuja hetkisen aikaa ennen kuin heillä loppui konfirmaatio ja meidän ryhmä pääsi sovittelemaan alboja päälle. Itse en kyllä kovin mieltynyt ole kyseiseen vaatekappaleeseen. Hankala vaate kun jatkuvasti täytyy murehtia, että ei kompastu siihen. Ja kuumaksikin valkoinen kaapu muodostui loppua kohden.

Tilaisuus siis alkoi ja minua jännitti ihan älyttömästi kun piti lähteä sitä käytävää pitkin kävelemään. Onneksi toiveisiini vastattiin enkä kaatunut kertaakaan!! Siinä sitä mentiin istumaan penkkiin ja odoteltiin varmaankin sellainen tunti, että lopulta noustiin ja päästiin siunattavaksi alttarille. Minä tietenkin olin onnistunut saamaan itseni juuri mukavasti, pituuden perusteella, keskelle. Jotenkin en voi vieläkään tajuta, että olen nyt virallisesti konfirmoitu. Miten aika voi kulua niin nopeasti?? Siunauksen jälkeen oli vuorossa enää ehtoollinen, (en edes juonut viiniä vaan sain luvalla jättää sen sivuun!!) jolle meni yllättävän vähän ihmisiä. Olimme nimittäin varautunut vielä hoilaamaan 5 pitkää biisiä kun porukka yhtäkkiä loppui. Tämähän oli tietenkin vain hyvä asia, sillä saimme siten viimeinkin omat konfirmaatiotodistuksemme (minä vikana xD) ja luvan lähteä kauniissa jonossa pois kirkosta. Jotenkin ensimmäiset kävelijät eivät olleet kuitenkaan rekisteröineet käskyä mennä sivuoven kautta, joten menimme kaikki aluksi pääoven kautta ulos, jonka jälkeen kiiruhdimme ulkokautta sivuovelle ja huoneeseen, jossa saimme albat viimeinkin pois päältämme.

Minä takana halailemassa ^^'

Ei sada, mutta heilahti.

Juhlat siis saivat alkaa. Onneksi sillon kun kävelimme kirkolta autolle ei taivaalta yllättäen tullut pisaran pisaraa. Merikarhuun oli siis sellainen kymmenisen kilometriä ja tänne päästyäni aloin ottaa suurta määrää vieraita vastaan. Siinä tunsi olevansa kuin jonkinlainen kone, jonka tehtävänä on tyhjentää liukuhihna, joka oli täynnä onnittelevia ihmisiä. Halaus-Onnittelu vieraalta-Kiitos-Lahjan ja ruusun vastaanottaminen. Tällaista kaava noudatin yhä uudestaan ja uudestaan kunnes vieraat olivat kaikki onnellisesti päässeet istumaan pöytiin. Kippis ja kulaus: Omppumehut kurkkuun! (Muulla väellä kyllä oli kuoharia tai pommakkia ^^') Pääsin aloittelemaan myös kakun ja nappailemaan ruokaa ensimmäisenä, jonka jälkeen söin sen pikapika vauhtia, jotta pääsin kiertelemään pöydästä pöytään juttelemaan vieraitteni kanssa. Järjestelmällisesti kävin kyselemässä kuulumisia ja vastailemaan rippileiriä, kesätöitä ja mopokorttia koskeviin kysymyksiin. Juuri kun olin ehtinyt käydä kaikki läpi ja oli tulossa sellainen fiilis, että saisin ehkä vetäytyä hetkeksi leikkihuoneeseen lasten kanssa rauhoittumaan (He kun eivät vaadi pakosti jatkuvaa keskustelua keskittyessään leikkeihin) niin pappini saapui parin isosen ja ohjaajan kanssa paikalle. Heidät siis piti mennä ottamaan vastaan ja aloittaa jostain keskustelu. Onneksi olen huomannut, että suurinosa ihmisistä rentoutuu mukavasti kun saavat sapuskaa mahaansa, joten johdatin porukan aluksi tarjoilupöydän luokse.

Saatoin laulaa hetkisen mukana... xD Älkää katsoko ilmettä...

Siinä se aika olikin mennyt kun sain juttelut valmiiksi. Porukkaa alkoi lähtemään kuin raketilla ammuttuna porukka seuraten toista. Ja kaikkia piti ehtiä halaamaan ja kiittämään. Isos-pappi-ohjaaja-porukka halusi vielä esittää laulun, jota kuuntelemassa oli siinä vaiheessa enää muutama kourallinen. Heidän lähdettyään loputkin lähtivät mammani, äidintätini ja kummitätini jäädessä auttamaan vielä pienessä siivouksessa, jossa keräsimme enimmät sapuskat, kukat sekä lahjat autoomme.Päivä ei kuitenkaan päättynyt vielä hyvästejä toivotellessa vaan jatkui aina iltamyöhään, jolloin järjestelin vielä lahjoja oikeisiin pinoihin. Vasta kotona ehdin katsomaan niitä kunnolla. Rahaa kertyi sellaiset 650e, joka on tietenkin kovin mukavaa. Lisäksi sain muutamat kupit, astiaston (äidiltäni), maljakon, rippiristin, nominationpalan ja totaallisena yllätyksenä pikkuserkkujeni perheeltä digitaalisen valokuvakehyksen! Se on kyllä aika mahti kone kun kuvia pystyy katselemaan, e-kirjoja lukemaan, musiikkia kuuntelemaan ja kaikkea muuta tilpehööriä tsekkailemaan tuon laudan kautta. Ruusuja... Niitä on tietenkin nyt joka paikka täynnä. Tässä vieressänikin on jo 15 ja alakerrassa ainakin samanlainen satsi lisää. Maljakotkin meinasivat loppua. Ö.ö 

Ja nämä kuvat muuten missä poseeraan oikein tarkoituksella on otettu siinä juhlien loppuvaiheessa, joten hiukset on jo ikävästi ehtineet suoristua D: Pidän kuitenkin varsinkin tuosta ylemmästä. Mammani napsi kuvia kun poseerasin siinä Merikarhun terassilla, jossa mukavasti kuusi takana. Ei olisi voinut parempaa valaistusta löytää kun on niin nätisti hajaantunut valo! Kerrankin minusta sai edes jotenkuten onnistuneen kuvan. Ja mukavaa oli kun mammani vielä antoi lähtiessämme minulle muistikortin, minkä onnistuin tietenkin nopeasti hävittämään. Seuraava päivä menikin sitten vain sen etsimiseen xD Lopulta tämä todella tärkeä kortti löytyi isäni autosta, johon se oli varmaankin kukkien mukana eksynyt Ö.ö'

Kokonaisuudessaan päivä oli siis oikein mukava ja jaksoin hyvin emännänhommiani. Uloskin pääsi haukkaamaan aina välillä happea kun juhlapaikan rakennuksessa oli mukavan iso, katettu terassi. Ja vaikka en ehtinyt paljoa juhlissa syömään niin nyt on ainakin tullut kaikkea maistettua kun juhlien sapuskaa on vielä melko paljon jääkaapissa. Niin omppu- ja sienipiirakkaa, kakkua kuin juustoja sekä keksejäkin. Makeannälkä ainakin tyyntyy varmaan vähäksi aikaa. Kaikista näkyvistä kuvista saa itseni lisäksi kiittää suurimmaksi osaksi mammaani sekä hieman pikkuveljeäni, joka muutaman kuvan kamerallani nappasi. Kaikki muu tarinointi eri postauksessa. Ikimuistoinen päivä oli sunnuntai. Kiva kun voin jakaa sen teidän kanssanne!

Olen nyt tunkenut kyllä näitä kuvia joka ikiseen väliin xD

Touhukasta elämää

Awwwws. Pääsin viimeinkin koneelleni yli viikon tauon jälkeen. Tämä on ihan M-A-H-TAVAA. Napostelen tässä samalla myös synttärisuklaalevyäni ja kuuntelen hyvää musaa Spotifystä. Voiko elämä paremmin mennä? Rippileirillä siis oleskelin keskiviikosta keskiviikkoon, mutta ajattelin siitä kirjoittaa ihan erillisen postauksen. Voin kuitenkin sanoa, että hauskaa oli, mutta pois pääseminen oli kyllä kanssa ihanaa. Olen vain niin kotirakas ihminen.

Keskiviikkona aika menikin tavaroiden purkamiseen ja koiralenkkien tekemiseen, mutta torstaina (=eilen) minulla olikin sitten vuorossa vähän jännempi päivä. Vuorossa oli nimittäin mopo&traktori teoriakoe!! Jännäsin sitä ihan älyttömästi. Mutta pääsin läpi. 4 virhettä onnistuin tekemään, mutta onneksi 2, 1 ja 1 jaksoissa niin ettei mihinkään tullut yli kolmea.Olin älyttömän helpottunut nähdessäni sen kirotun sinisen ruudun ilmoittavan asiasta. En sitäkään kuitenkaan ehtinyt kauan miettiä kun suoraan piti mennä ensimmäistä kertaa töihin mansikoita myymään! Ja niistähän minun piti ottaa kuva, mutta enpäs ehtinyt D: Ei ole siis teille kuvia. I'm sorry. Nyt kuitenkin ajattelin  kuvata edes skootterini niin jotakin kuvaa saan edes päivästä.

Siinä on minun Hondani ^^

Tänään taas oli vuorossa kovempaakin kovempi siivouspäivä. Tämä toimii samalla juhannussiivouksena kun äitiliini sai sellaisen päähänsä. Yritin myös leipoa raparperimuffinsseja, mutta... Tuotanoin. Olivat ne ihan hyvän makuisia, mutta taisin tehdä jotain väärin kun ne lässähtivät keksin näköisiksi... Köh, köh. Huomenna on taas hirvee touhuntäytteinen päivä. Katsotaan vaan miten selviän. Äääshhh, ja oikeasti mun on pakko jossain vaiheessa saada julkaistua Naarilastakin jokin uskomattoman pitkä kuvapostaus, mutta en pysty siihen todellakaan vielä tänään. Joten näkemisiin. ^^

Kaupunkipäivät

Nyt kirjoittelen aika nopeeta vauhtia kun täytyy vielä pakatakin ennen leirille lähtöä xD Nyt olen siis kaksi päivää viettänyt ripariporukkamme kanssa ja suurinosa ainakin tuntuu olevan kivaa poppoota. Parempi mielikuva tulee varmaan vasta leirillä.

Maanantaina päivä alkoi jumalanpalveluksella, josta se sitten jatkui syömisellä ja sen jälkeen kaikenlaisella hoilaamisella ja leffan katselulla (Bruce, taivaanlahja) ^^ Tämän jälkeen jäin shoppailemaan kaupungille ja sainkin ostettua kaikenlaista tarvitsemaani. Tuli mm. bikinit, aurinkolasit ja uusi puolihihainen paita napattua mukaan. Mässyä en viitsinyt ostaa tuon enempää, mitä kuvassa näkyy, mutta saatan vielä huomenaamuna kipaista kaupassa ostamassa sipsiä >:)

Bikinit: Seppälä 19,90e Aurinkolasit: H&M 5,95e Paita: H&M 14,95

Kirjastossakin käväisin vielä pikaisesti lainaamassa vaikka kuinka kivoja kirjoja ennen kuin olikin työsopparin vuoro! Äiti kuskasi tämän tytön halikkoon, missä minulle ja aika monelle muullekin kerrottiin kaikkea muistettavaa ja tiedettävää myyntihommista, jonka jälkeen allekirjoittelimme papereita sekä jakelimme verokortteja. Kotiin tulinkin puoli yhdeksältä 12h poissaolon jälkeen. Kyllä se koti on niin paras paikka!

Tänään jouduin jälleen heräämään aikaisin ja raahautumaan uudestaan kirkonpenkille. Onneksi nuo jumikset eivät yhtään kauan vie :) Tehtiin myös nuo mitkä-onkaan-helmet. Siinä kyllä vaadittiin ainakin omasta mielestäni rutkasti sorminäppäryyttä. Onneksi yksi tytsy neuvoi, että kannattaa toista päätä pitää suussa niin saa paremmin kätensä käyttöön. Kiitokset hänelle, koska muuten koko juttu ei varmaankaan olisi onnistunut. Ruokailuun suuntasimme helmien jälkeen ja tästä muutaman kappaleen harjoittelun jälkeen aina vanhainkotiin asti. Aluksi paikka vaikutti hyvin creepyltä (vaikuttaa oikeastaan edelleen, mutta vähemmän), mutta ehkä siihenkin tottuu. Ehtisin jopa tutustumaan hieman paremmin maailman sosiaalisempaan pyörätuolimummoon, jota minun oli määrä kuskata, mutta oikeastaan hän kuskasi itse itseään ja neuvoi reititkin tälle sokkeloista selviytymättömälle.

Syy, miksi nyt on jotenkin aika päässyt yllättämään on, että en arvannut, että joutuisin palaamaan bussilla, joka oli vasta vartin yli viisi oikealla pysäkillä D: Koiralenkit ja kuvailut tein tässä välissä, mutta muuten olen tätä vain kirjoitellut. Ja jotta ehtisin taas tehdä vielä kaiken tarvitsemani, häivyn nyt. Palailen kirjoittelemaan sitten ensi viikon keskiviikkona. Näkemisiin siis rakkaat hanipöpöt <3

10 things that makes me happy

Hellou ^^ Tänään hyvin pitkälle on ollut siivous & suunnittelupäivä. Ajattelin kuitenkin nyt tulla hetkiseksi koneelle vastailemaan viimeinkin Susannan haasteeseen. Samalla haastan kaikki ne, jotka seurailevat mahdollisesti tätä blogiani anonyyminä ;) Nämä seuraavat eivät sitten ole missään järjestyksessä:

Perhe & Ystävät
Olin ovela ja yhdistin tuon kaksikon. En pärjäisi ilman perhettäni (vaikka joskus siltä tuntuukin) enkä ystäviäni. Tai ainakin olisin täysin erilainen ihminen siinä tapauksessa. Kotonani minua tuetaan ja autetaan hankalissa jutuissa ja on aina hyvin opetettu tässä kämpässä myös vastuuta. Ystävät taas osaavat piristää ihanasti kun masentaa <3

Koiramme
Kaikki ne kahdeksan. Eläimet eivät sitten koskaan petä ja osaavat aina lohduttaa. Ne ovat niin vilpittömiä ja maailman mahtavimpia otuksia, vaikka välillä ärsyttääkin joutuminen kaatosateessa lenkille. Säde, Tosca, Sulo, Zorro, Santos, Taika, Muusa ja Tuikku (alla olevassa kuvassa nuo on järjestyksessä vas. -> oik.), teillä on aina paikka sydämmessäni <3 Eikä sovi unohtaa niitä paremmille maillekaan hipsineitä.

Kaikki kanssamme elävät karvaturrit <3

Läppäri
Se on palvellut minua jo uskollisesti 4 vuotta ja olemme luoneet tiiviin vuorovaikutussuhteen. Jo tuttujen näppäimien hipaisu tekee olon mukavaksi. Ei taida olla toista konettakaan, jolla olisin koskaan voinut kirjoittaa yhtä nopeasti? Tähän olen jo niin kiintynyt ja tottunut, että en taida luopua rakkaudenkohteestani ikinä xD

Valokuvaus
Mikä mahtava harrastus tämä onkaan. Olen nyt aktiivisemmin kuvannut sellainen 2-3 vuotta enkä ole vielä yhtään pitkästynyt kun aina löytyy uusia mahtavia haasteita ja jatkuvasti kykenee kehittymään sekä oppimaan. Täytyy kyllä sanoa, että enne järkkärini saamista touhu meinasi aina viedä hitautensa/paristojen loppumisen takia viedä järjen...

Kirjat
Löysin lukemisen ihanuuden jo melko varhaisin ja olenkin aktiivisesti lukenut eskari-ikäisestä. Edelleen nuo samat paperikasat siis koukuttavat, vaikka nykysin kiinnostus onkin siirtynyt enimmäkseen vain fantasia- sekä scifikirjoihin. Lukiessa pystyy omautumaan sen sivujen maailmaan niin täydellisesti, että omatkin ongelmat tuntuvat oudon pieniltä. Todellisuutta on välillä hankala havannoida lukiessa, ainakin minun tapauksessani. Lukeminen on varmaankin parasta ajanvietettä mitä tiedän <3

Koti
"Oma koti kullan kallis" menee vanha sanontakin ja minun kohdallani se ainakin pitää paikkansa. Rakastan taloamme ja sen pihapiiriä. On mahtavaa kun pystyy palaamaan aina turvalliseen ympäristöön, vaikka päivä olisi ollut millainen tahansa.

Musiikki
Tämä nyt vain on tällainen, mikä on aina pakko mainita. Tälläkin hetkellä kuuntelen spotifystä musaa. Se sopii jokaiseen paikkaan ja lempibiisi antaa aina mahtavan fiiliksen. Mitäpä maailma olisi ilman musiikkia?

Suklaa & Jäätelö
Maailman mahtavimmat herkut ikinä. Fazerin suklaa ja simppeli vanilja jätski on vain parhaita ^^ Osaavat aina piristää mieltä ja rentouttaa pahankin päivän jälkeen.

Bloggaus
Postaaminen todellakin saa aina hyvälle tuulelle ja rentoutumaan kun kirjoittelee elämänsä tapahtumia. Mahtavinta on jakaa se myös teidän kanssanne <3 Ennen pidin päiväkirjaa, mutta nyt sellaiselle ei ole enää tarvetta kun voin tänne rustailla mieltäni painavat jutut.

Kesä
Satoi tai paistoi niin kesä on yksinkertaisesti parasta aikaa. Siinä ei yksinkertaisesti ole huonoja puolia. Olen niin kesäihminen, että omasta puolestani sen ei tarvitsisi koskaan päättyä. Varsinkin se tunne kun voi kulkea ulos ovesta ilman, että täytyy pukea enempää päälle ja ulkona näkee vihreän maiseman <3

No niin. Siinä ne olivatkin. Nyt on vain kaksi (tai oikeastaan 9) kuvaa, mutta kun noihin muihin en mieleistäni löytänyt niin saa olla xD Menen nyt syömään ja sitten suunnittelemaan huomista ^^ Seuraavan kerran koitan postailla tiistaina ennen leiriä. Näkemiin kaikki mahtavat stalkkerini! :)

3,2,1 JUHLIKAA

Viimeinkin pääsin päivittelemään ^^

Keskiviikko - 3
Koulun koneella hillumista oli kaksi ensimmäistä tuntia, jonka jälkeen kaikki (koko luokka) luuli, että tulossa on kidutusta kun oman luokanopettajamme (sitä ei voi sanoin kuvata, mutta ehkä esimerkki kertoo: Aloitimme matikan laskemisen ekana koulupäivänä heti todistustenkeräämisen jälkeen ja viimeisenä päivänä tarkistelimme matikan tehtäviä ennen kun hän suostui todistukset antamaan! Tämä siis viime vuonna) oli tulossa pitämään kaikki seuraavat 4 tuntia, koska muut opettajat olivat jossain mäessä. Ylläripylläri, emme kuitenkaan edes joutuneet avaamaan matikankirjoja (tosin, ei niitä kenelläkään ollut, varmistus xD) vaan saimme jutella 9. lk luokkaretkestä, siihen tarvittavista toimenpiteistä sekä kohteesta. Kaiken tämän jälkeen tämä samainen luokanvalvojamme antoi kolmelle luokkalaisellemme rahaa (paljon!!) ja käski mennä hakemaan kaikille jätskit, karkkia ja mehua. Voitte vain kuvitella luokkamme ällistyneisyyttä. Loput tunnit menivätkin youtubea selaillen ja 7. luokkien animaatioita katsellen samalla kun söimme jätskiä, popsimme karkkeja ja joimme mehua. Päivä menikin siis loppujenlopuksi mukavasti ja saimme kaverini kanssa vielä kyydin kotiinkin. Älkää kysykö, miksi en kirjoitellut silloin tänne, en muista enää xd

Torstai - 2

Vettä taivaalta

Tässä oli kyllä taas niin turha päivä koulussa kuin voi turha olla. Koko päivän seurasimme (enemmän tai vähemmän. Oikeastaan ei yhtään..) vain nurmikolla 9.lk pesispelejä ja lopuksi nuo pelasivat opeja vastaan. En ole yhtään tietoinen tuloksista, koska napostelin karkkia, juttelin sekä luin vain siellä nurmikolla. Ja yhtäkään minuuttia aikaisemmin ei meitä päästetty edes, vaikka äitini tuli henkilökohtaisesti pyytämään, että voisin lähteä hieman aikaisemmin. Meidän piti nimittäin mennä shoppailemaan. Huoh. Äitini kanssa se on kidutusta. Menetän aina lopulta hermoni. Nyt kävimme kaikki kaupat läpi eikä minulle oikein tahtonut löytyä juhla-asua päättäjäisiin. Boleron löysimme ja sukkahousut ostettiin. That's it. Tähän kuitenkin meni niin kauan, että en enää kotiin tullessani ehtinyt/jaksanut kirjoitella mitään, vaikka näin olinkin päättänyt.

Perjantai - 1
Ensimmäiset tunnit koulussa olikin kuvisluokan siivoamista, jonka jälkeen käppäilimme homekoulumme pihalle, missä söimme sämpylää, omenaa yms. Kyllä te tiedätte. Tämän jälkeen piti vielä potkia ysit mäkeen ja teimme oikein hienon kunniakujan. Siinä lähtivät ysit. Bye, bye. Me kasit jouduimme kuitenkin vielä seiskojen kanssa raahautua pelamaan omia pesispelejämme. Ja minäkin jouduin yllättäen luokkamme pesisjoukkueeseen kun yksi tytsy oli poissa. Vaihdoin kaverini kanssa kenkiä (eikun minä juoksen korkkareissa xD) ja eikun mukaan. Pelimme oli mahtavaa finaaliin asti, jolloin yhtäkkiä alkoi tökkimään ja pahasti. Ainakin ensimmäisessä erässä. Asiaa ei yhään myöskään tuomari, joka ei koskaan voinut olla oikeilla hetkillä tarkkana... (tämän takia meni 2kpl selviä paloja toiselta joukkueelta). Toisessa erässä saimme paremmin pidettyä pintamme, mutta se ei enää auttanut kun tasapeli tuli. Ja koska toinen luokka oli ensimmäisessä erässä voittanut niin nnuo huiputtajat saivat 1. sijan... Mutta olimme me sentään toisia ^^

Päättäriasu

Koulun jälkeen menin vielä itsekseni etsimään yläosaa asuuni, johon olin päättänyt yhdistää vanhan hameeni. Tällä kertaa etsintä tuotti tulosta ja löysin kivan värisen tuubitopin Vero modasta. Kaksi kärpästä siinä meni yhdellä iskulla, koska minun oli jo kauan sellainen pitänyt ostaa. Iskä tarjosi meille vielä sapuskat ravintolasta, jonka jälkeen pääsimme hyvillä mielin kotiin. Nukkumaan meneminen kuitenkin minun tapauksessani hieman viivästyi, koska juutuin lukemaan Varjojen maa- kirjaa. Ah, kun se sarja (kuolemattomat) on hyvä. En millään jaksaisi odottaa paria kuukautta seuraavan kirjasen ilmestymiseen.

Lauantai - 0
Siis tänään lähdin kirkkoon ihanassa säässä (huomatkaa ironia), 6½h nukkuneena, hakemaan sitä todistustani. En nyt jaksaisi kirjoittaa mitään pienestä juhlasta, mutta todistuksesta ajattelin hieman näin kirjoitella lisää. Sain myös siitä metsävisasta 50e stipendin kun tulin 3. Olen tyytyväinen kun siitäkin kaatosateessa rämpimisestä sai viimeinkin jotain konkreettisempaa palkintoa kuni sateenvarjon tai muistitikun... Tässä kuitenkin todistusta:
Käytös: 9 Keskiarvo: 9,625
10 kappaletta kymppejä jotka ovat: äidinkieli, ranska, biologia, maantieto, terveystieto, kemia, uskonto, historia, yhteiskuntaoppi sekä Piirrustus & Maalaus eli PIMA
6 kappaletta ysejä: ruotsi, enkku, matikka, fysiikka, liikunta sekä Tietotekniikan erityisosaaminen.

Luulisi, että olisin tyytyväinen todistukseeni, mutta oikeastaan minua kovasti harmistuttaa tuon tietotekniikan, fysiikan sekä käytöksen numeron laskeminen. Varsinkin fysiikka, koska mielestäni olisin tosiaan ansainnut siitä 10, sillä olen järjettömästi hommia tehnyt sen eteen. Ollut hyvin aktiivinen tunnilla, kuunnellut tarkasti, saanut 9½ ja 10- kokeista sekä 10 työskentelyn arvioinnista. Mikä siis mättää? xD Enkku sen sijaan on kiva kun se nousi viimeinkin sieltä kasista. Tätä olen yrittänyt aina siitä asti kun seiskan jouluna sain sellaisen numeron torkkaani.

Hyvää tuultani vain pilaa bestikseni käytös. (ja hänkin varmaan lukee tämän jossain vaiheessa) Hän ei vaikuta koskaan pystyvän olemaan onnellinen saamistani numeroista vaan vertailee jatkuvasti omia numeroitaan minun numeroihini ja maseentuu usein huomatessaan saaneensa alemmat. Nytkin kun mainitsin tästä fysiikasta niin hirvittävä rageeminen, kuinka minun pitäisi olla supertyytyväinen todistukseeni. Ja olenhan minä tyytyväinen, mutta kun jotekin tuo fysiikka silti varmaan saa harmittaa????? Ihmisten pitäisi tajuta, että jokaisen pitäisi kilpailla eniten itsensä kanssa. Jokainen on eri asioissa hyvä. Minä nyt satun vain omaamaan hyvän kuulomuistin. Joku muu saisi olla pettynyt jos 3 numeroa on vaikka laskenut 8:sta 7:aan, mutta minä en saa sitten olla jos 10:stä 9:siin? Ystäväni on taas paras musiikissa, luotettavuudessa sekä eläimien kanssa toimiessaan. Jokainen on hyvä jossain. Jotkin numerot sitä eivät määritä. Minä tiedän omat vahvuuteni ja olen varma, että olisin pystynyt parempiinkin tuloksiin, joka taas tuottaa hieman pettyneen olon. Itseään ei kuitenkaan voi vertailla muihin. Vain itseensä. Mielestäni on yhtä mahtavaa jos joku henkilö on tehnyt kovasti töitä ja saanut korotettua keskiarvoaan puolella numerolla ylöspäin, oli se sitten 5,5:sta 6:seen tai 9:stä 9,5:teen. Kunhan itse tietää, että on tehnyt parhaansa.

Vielä olisi tänäänkin kuitenkin yhdet juhlat tulossa kun pikkuserkkuni on kutsunut perheemme ylioppilasjuhliinsa. Siksi vieläkin hillun täällä juhlavaatteissani. Tunnin päästä minun täytyykin lähteä jo. En kuitenkaan kirjoittelekaan enempää kun tämä on nytkin jo romaani.

Mahtavaa kesälomanaloitusta kaikille!

vanhaaaaa, mutta oli pakko laittaa uudestaan kun tää on niin tätä <3